Mśrinn-vefrit um žjóšmįl, pólitķk og menningu
Mśrinn-vefrit um žjóšmįl, pólitķk og menningu
 

   Loftslagsmįl   

Efahyggja umhverfissóšanna

24.11.2006

Žaš hlżtur aš vera ruglandi fyrir marga aš fylgjast meš umręšunni um loftslagshlżnun af mannavöldum ķ ķslenskum fjölmišlum. Žaš vęri t.d. fróšlegt aš sjį hversu stór hluti ašsendra greina sem fjalla um fyrirbęriš gera žaš meš žvķ aš vekja upp efasemdir og gera nišurstöšur loftslagsfręšinga tortryggilegar. Ég hef į tilfinningunni aš žaš sé a.m.k. helmingurinn. Hannes Hólmsteinn hefur veriš einna duglegastur viš žetta, en hann tók viš af Illuga Gunnarssyni žegar Illugi lżsti žvķ skyndilega yfir aš hann vęri oršinn „hęgri-gręnn“.

Eins og fram kemur ķ nżlegri bók eftir blašamanninn George Monbiot, undirritušu opinber vķsindasamtök allra helstu vķsindažjóša heims (Bandarķkjanna, Bretlands, Žżskalands, Frakklands, Įstralķu, Kanada, Kķna, Indlands o.s.frv.) yfirlżsingu žar sem efasemdir um ašgeršir gegn loftslagsbreytingum af mannavöldum eru sagšar óréttlętanlegar. Eins og oft hefur veriš bent į var žaš nišurstaša vķsindamanna į Alžjóšlega pallboršinu um loftslagsbreytingar (IPCC), sem skipulagt var af Sameinušu žjóšunum, aš stęrstan hluta žeirrar loftslagshlżnunar sem oršiš hefur sķšustu 50 įrin megi rekja til athafna mannanna.

Žaš er aušvitaš viss fręšilegur möguleiki į aš allir hafi vķsindamenn žessara stofnana rangt fyrir sér, en hver er tilbśinn aš taka afleišingum žess aš hafa rangt fyrir sér? Į žessum vettvangi hefur margoft veriš fjallaš um žaš hverjar lķklegar afleišingar loftslagshlżnunar yršu fyrir lķf į jöršinni. Monbiot nefnir nokkrar:

1) Į milli 2,3 og 3 milljaršar manna eiga į hęttu aš verša fyrir vatnsskorti.
2) Matvęlaframleišsla mun snarminnka, sérstaklega hrķsgrjónaframleišsla ķ Kķna.
3) Malarķusmitum gęti fjölgaš um 180-230 milljónum samkvęmt einni rannsókn og tķšni bęši kóleru og nišurgangs eykst męlanlega meš hękkandi hitastigi.
4) Yfirborš sjįvar mun hękka, og valda landžrengslum vķša og žrengja aš helstu hafnarborgum heims.
5) Saltvatnsmengun ķ mikilvęgum vatnsbólum (vegna hękkunar į yfirborši sjįvar).
6) Fjöldi žeirra sem stešjar hętta af sjįvarflóšum er talinn geta aukist śr 75 milljónum ķ 200.

Svona mętti halda lengi įfram. Enn eru vķsindamenn ekki sammįla um aš óvenjuleg vešurfyrirbęri sķšustu įratuga megi rekja til loftslagsbreytinga, en žó er ljóst aš hlżnun og aukin tķšni fellibylja hefur haldist ķ hendur hingaš til. Žaš sem er mest ógnvekjandi er aš meš žessu įframhaldi veršur hitastigshękkun jaršarinnar oršin 2°C įriš 2030, mišaš viš hitastig fyrir išnbyltingu, en žį er tališ aš įkvešin mikilvęg vistkerfi muni hrynja. Ķ staš žess aš taka til sķn koltvķsżring munu žau žį sjįlfkrafa losa žessa gróšurhśsalofttegund śt ķ andrśmsloftiš. Ef žaš gerist höfum viš ekki lengur neina raunhęfa möguleika į aš minnka gróšurhśsaįhrifin meš žvķ aš draga śr losun af okkar völdum žvķ nįttśran mun žį sjįlf losa um koltvķsżringinn sem veldur hlżnuninni.

Spurningin sem mannkyniš stendur frammi fyrir er hvernig eigi aš bregšast viš nišurstöšum af žessu tagi. Andstęšingar umhverfisverndar eyša miklu pśšri ķ aš rįšast į nišurstöšur alls meginžorra loftslagsfręšinga, en žegja svo jafnan žunnu hljóši um žaš hvort rķki heimsins eigi žį bara aš taka sénsinn. Žegar yfirgnęfandi meirihluti žeirra vķsindamanna sem hafa rannsakaš mįliš telur aš gróšurhśsaįhrif séu fyrst og fremst af mannavöldum, eigum viš žį bara aš vona aš žeir hafi gert mistök og hętta į aš stór hluti jaršarinnar verši óbyggilegur fyrir komandi kynslóšir?

Mįliš er nefnilega ekki svo einfalt aš hęgt sé aš bķša eftir aš sönnunargögnin verši jafn ótvķręš og gildir um sumar ašrar vķsindakenningar. Viš getum, meš öšrum oršum, ekki bešiš eftir aš jöršin hitni (eša kólni) į nęstu įrum og athugaš hvort žaš stemmir viš spįr helstu loftslagsfręšinga. Sį munašur aš geta efast stendur okkur einfaldlega ekki til boša. Kennilegir ešlisfręšingar geta leyft sér efasemdir um strengjafręši og Miklahvell, og heimspekingar geta leyft sér aš efast um tilvist ytri hluta, en žaš er ekki réttlętanlegt aš stjórnmįlamenn efist meš sama hętti um vķsindakenningu sem varšar grundvöll lķfs į jöršunni.

Žaš er aušvitaš hęgt aš gera eins og Grikkinn Kratżlos sem vildi ekki opna munninn af ótta viš aš tala um eitthvaš sem ekki vęri lengur til, og veifaši ķ stašinn fingri til aš minna samborgara sķna ķ Aženu į hverfulleika alls ķ heiminum. Öfugt viš ašra grķska heimspekinga er ekki vitaš til žess aš Kratżlos hafi įtt sér marga lęrisveina. Hin furšulega umręša um loftslagshlżnun er til marks um aš Kratżlos hafi nś komiš sér upp nokkrum ašdįendum hér į landi. En hversu lengi ętli andstęšingar umhverfisverndar muni steyta fingurinn ķ efahyggju sinni į mešan vandamįliš eykst dag frį degi?

fd


Prenta grein   Senda grein   Tilvķsunar slóš



Leit   Eldra efni   Um Mśrinn
Forsķša   Efst į sķšu
Rss straumur